Suomessa jätehuoltoa määrittelee jätelainsäädäntö ja EU:n jätedirektiivi. Kun jätettä syntyy, tulee se valmistella uudelleen käyttöä varten tai kierrätettäväksi. Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä ennemmin aineena kuin energiana. Euroopan Unionin jätedirektiivillä vahvistetaan niin sanottu viisiportainen jätehierarkia, jonka mukaan jätepolitiikassa on pääsääntöisesti noudatettava etusijajärjestystä.
Viisiportainen jätehierarkia
Lähes kymmenen vuoden ajan alueemme jätteet ovat päätyneet kaatopaikan sijasta massapolttoon eli hyödynnetty energiana. Jätteiden poltto muualla Euroopassa on jo vähenemässä, mutta Suomessa sitä pidetään yleisesti edistyksellisenä. Me Veikko Lehdellä teemme jatkuvaa kehitystyötä vastuullisemman jätehuollon puolesta ja roskakuskimme ovatkin paremminkin raaka-aineen kerääjiä. Olemme pian saavuttaneet jätehierarkian kohdan “jätteen valmistelu uudelleenkäyttöön”.
Onko Suomessa kiinteistöillä tai kotitalouksilla sananvaltaa jätteisiinsä? Haluatko Sinä päättää, mitä jätteellesi tapahtuu?
Yhteistyöllä ajattelumme on muututtava jätteen kierrätyksen suhteen. Kiertotalouteen perustuvat ratkaisut ovat Suomelle suuri mahdollisuus luoda kasvua ja työpaikkoja, jopa vientiä. Meillä Satakunnassa on kaikki mahdollisuudet olla tässä edelläkävijänä. Haluamme kierrättää jätepussin sisällöstä 100 % ja pussin myös.
Haluathan Sinäkin?
Yhteistyöterveisin,
Esa Lehti
Kierrättäjä neljännessä polvessa
Sekajäte ohjautuu massapolttoon. Tälläinen tilanne on pääsääntöisesti nyt.
Kiertotalousmallissa sekajätteestä voidaan lajitella eri materiaaleja uudelleen käyttöön. Biojätteestä saadaan multaa tai biokaasua, metallipurkista saatua metallia voidaan käyttää leikkiautojen lisäksi vaikka polkupyörissä. Muovilla on rajattomasti uusiokäyttömahdollisuuksia muovin laadusta riippuen.
Tällä hetkellä erikseen kerätyt biojätteet ja metallit toimiteaan kuvan mukaiseen uusiokäyttöön. Energiajäte, joka on pääasiassa muovia toimitetaan kierrätyspolttoaineeksi lähiseudun voimalaitoksille.
Kiertotaloudella tarkoitetaan taloutta, jossa resurssien käyttö on suunniteltu kestäväksi. Talouden järjestelmät on suunniteltu tuotannosta kulutukseen ja hävittämiseen. Nyt kulutuksen kautta suuri osa materiaalista päätyy jätteeksi. Tässä on kuitenkin vielä jäljellä merkittävästi sekä raaka-aine- että käyttöarvoa. Tilanteen muuttamiseksi kestävään suuntaan tarvitaan yhteistyötä.
Yksityiset yritykset voivat toimia kehityksen eteenpäin viejinä. Tuote valmistetaan niin, että se voi olla kierrossa vaikka loputtomiin. Jätehuollon yritykset huolehtivat siitä, että se tekee sen.
Julkinen sektori voi kehittää sääntelyä kiertotaloutta tukevaan suuntaan etenkin niiltä osin, missä nykyinen sääntely estää kiertotalouden toimintamallien tuomisen käyttöön (em. Sitran selvitys). Lisäksi se voi edistää kuluttajien ja yritysten ymmärrystä kiertotalouden mahdollisuuksista tiedottamalla ja neuvomalla.
Yksityinen kuluttaja voi vaikuttaa ostopäätöksillään ja hyväksymällä uusiomateriaalista valmistetut tuotteet.
EU-maiden yhdyskuntajätteen kierrätysasteiden vertailussa Suomi sijoittuu tällä hetkellä hädin tuskin keskitasolle. Jätedirektiivillä pyritään erityisesti edistämään jätteen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Lisäksi sen avulla edistetään kiertotalouden syntymistä. Ohjeistuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä 70 prosenttia ja pakkausjätteestä 80 prosenttia.
Kuntien jätelautakunnat päättävät muiden muassa jätehuoltomääräyksistä ja jätemaksuista sekä siitä, millainen jätehuollon palvelutaso kuntalaisille voidaan tarjota. Kunnat vastaavat kotitalousjätteistä ja julkisen toiminnan yhdyskuntajätteistä, eli siitä, miten jätteet lajitellaan ja minkälaiseen käsittelyyn ne joutuvat. Näin myös Porin seudulla.
Me Veikko Lehti Oy:ssä teemme jatkuvasti kehitystyötä vastuullisemman jätehuollon puolesta. Laitteemme Aittaluodossa ja Hangassuolla pystyvät jo valmistelemaan jätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten.
Olemme investoimassa tekniikkaan, jolla pääsemme tulevina vuosina jopa 90 %:n tasolle. EU suosittaa hyödyntämään vain 70 %:ia jätteestä vuoteen 2030 mennessä, mutta se ei riitä meille.
Tavoitteemme tukevat myös työllisyyttä sekä raaka-aineiden, kuten muovin, pahvin ja puukuitujen vientiä. Haluamme olla edelläkävijä Suomessa ja saada ensimmäisenä aikaan vahvan kiertotalousalueen.
Sekä päättäjien että kuluttajien ajattelun on muututtava raaka-aineiden kierrätyksen suhteen. Kiertotalouteen ja uusiutuvaan energiaan perustuvat ratkaisut ovat Suomelle suuri mahdollisuus luoda kasvua ja lisää työpaikkoja. Entistä parempiin tuloksiin päästään muun muassa optisten lajittelijoiden avulla, joilla voidaan lajitella automaattisesti eri materiaaleja jatkokäyttöä varten. Ne pystyvät erottelemaan esimerkiksi paperin, pahvin ja jopa eri muovilaatuja.
Sekajätteen lajittelulaitos, HAVAINNEKUVA
019 722 988 palvelee arkisin klo 08-16. Yhteydenotto verkossa 24/7. Vastaamme viestiisi kahden arkipäivän kuluessa.
